27.1.2016 Anna Salonen
TERÄSSEOKSET
Teräksellä tarkoitetaan rautapitoista metalliseosta, jonka hiilipitoisuus on alle 1,7%. Jos raudan seassa on hiiltä tämän raja-arvon yli puhutaan usein valuraudasta.
Raudan ja hiilen lisäksi teräksiin lisätään tyypillisimmin kromia (Cr), nikkeliä (Ni), molybdeenia (Mo), piitä (Si) ja mangaania (Mn).
Seosmetallit valitaan sen mukaan mihin käyttötarkoitukseen teräs tulee. Esimerkiksi suuri hiilen määrä teräksessä lisää kovuutta, mutta heikentää sitkeyttä. Kromi suojaa korrosiolta. Erilaisia terässeoksia onkin paljon, kuten on käyttökohteitakin. Teräs on teollisuuden yleisimmin käytetty seosmetalli.
Raudan ja hiilen lisäksi teräksiin lisätään tyypillisimmin kromia (Cr), nikkeliä (Ni), molybdeenia (Mo), piitä (Si) ja mangaania (Mn).
Seosmetallit valitaan sen mukaan mihin käyttötarkoitukseen teräs tulee. Esimerkiksi suuri hiilen määrä teräksessä lisää kovuutta, mutta heikentää sitkeyttä. Kromi suojaa korrosiolta. Erilaisia terässeoksia onkin paljon, kuten on käyttökohteitakin. Teräs on teollisuuden yleisimmin käytetty seosmetalli.
Yllä on yksi tapa luokitella teräkset. Usein näkee myös luokittelun hiilipitoisuuden mukaan, koska hiilen määrä vaikuttaa teräksen ominaisuuksiin ratkaisevasti.
kuvakaappaus : http://www.terasrakenneyhdistys.fi/fin/terasrakenneteollisuus/teras-materiaalina/terasta-ja-rautaa/
STANDARDIT:
Maailmanlaajuista standardoitua tapaa merkitä teräksiä ei ole toistaiseksi olemassa. Käytössä on useita hyväksyttyjä luokittelu- ja nimitysjärjestelmiä.
Seuraavassa muutamia esimerkkejä erilaisista tavoista merkitä teräksiä.
American iron and Steel Institute AISI-terässtandardi: Käytetään Yhdysvalloissa. Standardia ei enää ylläpidetä, mutta se on edelleen yleisesti käytössä.
Euronorm EN: Euroopan maiden yhteinen standardoitu järjestelmä. (Tästä vanhentuneita muotoja ovat Saksalainen DIN ja Brittiläinen BS, ranskalainen AFNOR ja Italialainen UNI ovat kuitenkin vielä yleisesti käytössä olevia merkintätapoja, joihin saattaa vielä törmätä)
JIS: Japanilainen terässtandardi on käytössä yleisesti Aasiassa ja Tyynen meren alueella.
SAE: autoteollisuudelle, ilmailulle kehitetty standardointi järjestelmä.
ASME: paineastioille ja muille vastaaville sovelluksille.
AWS: hitsauslisäaineille ja niihin liittyville materiaaleille.
ABS, Llyods, RINA, laivanrakennus
Lähde:
http://www.totalmateria.com/page.aspx?ID=SteelStandards&LN=FI_
Seuraavassa muutamia esimerkkejä erilaisista tavoista merkitä teräksiä.
American iron and Steel Institute AISI-terässtandardi: Käytetään Yhdysvalloissa. Standardia ei enää ylläpidetä, mutta se on edelleen yleisesti käytössä.
Euronorm EN: Euroopan maiden yhteinen standardoitu järjestelmä. (Tästä vanhentuneita muotoja ovat Saksalainen DIN ja Brittiläinen BS, ranskalainen AFNOR ja Italialainen UNI ovat kuitenkin vielä yleisesti käytössä olevia merkintätapoja, joihin saattaa vielä törmätä)
JIS: Japanilainen terässtandardi on käytössä yleisesti Aasiassa ja Tyynen meren alueella.
SAE: autoteollisuudelle, ilmailulle kehitetty standardointi järjestelmä.
ASME: paineastioille ja muille vastaaville sovelluksille.
AWS: hitsauslisäaineille ja niihin liittyville materiaaleille.
ABS, Llyods, RINA, laivanrakennus
Lähde:
http://www.totalmateria.com/page.aspx?ID=SteelStandards&LN=FI_
ESIMERKKEJÄ:
AISI/SAE No. 1020:
AISI/SAE No. 4340:
AISI/SAE No. 1020:
- Ensimmäinen numero 1 kertoo teräksen olevan hiiliterästä
- Toinen numero 0 kertoo, että seoksessa ei ole raudan lisäksi muita seosmetalleja.
- Kaksi viimeistä numeroa kertovat hiilen määrän teräksessä 0,20%
AISI/SAE No. 4340:
- Kaksi ensimmäistä numeroa 43 kertovat teräksen olevan nikkeli-kromi-molybdeeni seostettua terästä.
- Kaksi viimeistä 40 ilmoittavat taas hiilen määrän 0,40%
Kuva ja esimerkit: http://www.engineeringtoolbox.com/aisi-sae-steel-numbering-system-d_1449.html
EN Euronormi: Teräs voidaan määritellä joko En-numeron tai nimen avulla:
ESIMERKKI:
EN-nimi: X5CrNi18-10
X tarkoittaa ruostumatonta tai muuten seosmetalleja sisältävää terästä. Seosaineiden pitoisuus on vähintään 5 %.
X jälkeen tuleva numero ilmoittaa hiilipitoisuuden. Tässä luku 5 siis tarkoittaa kuinka monta prosentin sadasosaa hiiltä on. Nyt 0,05%
Muut kirjainyhdistelmät ovat seos alkuaineiden kemiallisia merkkejä Cr = kromi
NI = nikkeli, 18-10 ovat niitä vastaavat prosenttiosuudet.
EN-numero: 1.4301
EN-lajeille on annettu teräslajinumerot seuraavin ryhmittelyin (EN10027-2):
• 1.40xx alle 2,5% nikkeliä Ni sisältäville teräslajeille, joissa ei ole molebdeeni Mo itai muuta erikoisseostusta
• 1.41xx alle 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa molybdeeniseostus, mutta ei muuta erikoisseostusta
• 1.43xx yli 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa ei ole molybdeeni- tai muuta erikoisseostusta
• 1.44xx yli 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa molybdeeniseostus, mutta ei muuta erikoisseostusta
• 1.45xx ja 1.46xx teräslajeille, joissa erikoisseostus kuten titaani, niobi tai kupari
• 1.47xx tulenkestäville teräksille, joissa alle 2.5.% nikkeliä
1.48xx tulenkestäville teräksille, joissa yli 2.5.% nikkeliä
1.49xx virumisenkestävilleteräksille
Loppuosan numerot ilmoittavat hiilipitoisuuden. Tässä 01 tarkoittaa 0,01%
Lähde ja esimerkit:
http://mobile.euro-inox.org/map/EN_number/FI_en_number.php
Alla esimerkki merkinnöistä: http://www.impomet.com/media/downloadable_files/hitsaajan_kasikirja/osio-f_vertailutaulukot.pdf
Kannattaa lukea: http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/40/66e53a5/Teras_web.pdf
