Pintakilta
  • Uutiset
  • Tutkinnot
    • Orientaatio opiskeluun
    • Pintakäsittelyalan perustutkinto >
      • Perustutkinto Vieremä >
        • Perustutkinto, Vieremä, aloituspäivä
        • Vieremä 6.-7.10.2016
        • Vieremä 3. - 4.11.2016
        • Vieremä 1. - 2.12.2016
    • Teollisen pintakäsittelijän AT
    • Pintakäsittelymestarin EAT >
      • Pintakäsittelymestarin yleistaidot >
        • EAT standardit
        • EAT-maalaamon logistiikka
        • EAT Välinehuolto
        • Pintakäsittelyn laatuvaatimukset
      • Työn organisointi ja johtaminen
      • Pintakäsittelyalan kannattavuus ja kustannushallinta
      • Toiminnan suunnittelu
      • Pintakäsittelylinjan hoito
      • Puuteollisuuden maalaus- ja lakkaustyöt
  • Pintakilta-info
    • Kouluttajat
    • Pintakilta Original >
      • I17TP >
        • I17TP jakso 1 2017
        • I17TP jakso 2 2017
        • I17TP Jakso 3 2018
      • I16TP >
        • I16TP Jakso 4 2017
        • I16TP Jakso 3 2017
        • I16TP, viikko 33 2016
        • I16MP viikko 34 2016
        • I16TP viikko 36 2016
        • I16TP viikko 37 2016
        • I16TP viikko 38 2016
        • I16TP viikko 39 2016
        • I16TP viikko 41 2016
        • Blogit I16TP
      • Pintakilta, 2015 Jakso2 viikko6
      • I15TP >
        • I15TP Jakso 1 2015 >
          • I15TPBlogit
          • I15TP Jakso1 Viikko 1
          • I15MP Jakso 1. Viikko 2.
          • I15TP Jakso1 Viikko 3
          • I15TP jakso 1 viikko 4
          • I15TP Jakso1 Viikko 5
          • I15TP Jakso1 Viikko 6
          • I15TP Jakso1 Viikko 7
          • I15TP Jakso1 Viikko 8
          • I15TP jakso 1 viikko 9
      • I15TP jakso 2 2015 >
        • I15TP jakso 2 viikko 1
        • I15TP jakso 2 viikko 2
        • I15TP jakso 2 viikko 3
      • I15TP jakso 3
      • I14TP >
        • I14TP vuosi 2 jakso 2 >
          • I14TP jakso2 viikko1
          • I14TP jakso 2 viikko 2
          • I14TP jakso 2 viikko 3
          • I14TP jakso 2 viikko 4
        • Plymouth Fury I projekti
        • I14TPBlogit
        • 1 vuosi 1 jakso >
          • 1. viikko
          • 2. viikko
          • 3. viikko 1. jakso I14TP
          • 4. viikko 1. jakso I14TP
          • 5. Viikko 1. jakso I14TP
          • 6. viikko 1. jakso I14TP
        • 1 Vuosi 2 jakso
        • Etätehtävä 20.10.2014
    • Pintakilta-palkinnot
    • Aineistot >
      • Työturvallisuus
      • Ruiskumaalaus >
        • Ruiskumaalaustöiden tekeminen työturvallisuusmääräysten mukaisesti
        • Maalin viskositeetin mittaus
      • Ajoneuvomaalaus >
        • Hiontakarkeudet
        • Häivytysmaalaus
      • Teollinen pintakäsittely >
        • suorittaa ennen metallituotemaalauksia tehtävät valmistelut ja esikäsittelyt kuten pesut ja hionnat käsin sekä koneellisesti
        • lukea standardien mukaisia pintakäsittelyjärjestelmämerkintöjä
        • Esikäsittelyt
        • Standarditaulukot
        • Standardeista, lyhyesti
        • Pintakäsittelyn laatu
        • Hilaristikkotesti
      • CosmiChrome
    • Pintakäsittelyalan seminaari 2016
    • Pintakäsittelyalan seminaari 2015
    • Pintakäsittelyalan seminaari 2017
    • Yritysyhteistyö >
      • Muuntokoulutus
      • Kiillotuskoulutus
      • Maalauskilpailu
      • Kaustinen mopopajaillat 2017
      • Kiltakoulut-koulutus
  • Pintakilta 360
    • Teoriaopetus >
      • Ammattietiikka >
        • Pintakäsittelijän kultaiset säännöt
      • ATEX >
        • ATEX Staattinen sähkö
        • Atex-tehtävä
      • Yhteiset tutkinnon osat
    • Auton pesu ja kiillotus
    • Työturvallisuus >
      • Pintakäsittelijän suojaimet
    • Kestävä kehitys pintakäsittelyssä
    • Maalauskammion toiminta
    • Paineilmalaitteisto >
      • Painelilmalaitteisto Ryhmätyö
    • Värioppi
    • Maalivarasto >
      • Kustannuslaskenta
    • Suihkupuhdistus ja teräsharjaus >
      • Kemiallinen esikäsittely
      • Supu 2
      • Suihkupuhdistus ammattitaitovaatimukset
      • Suihkupuhdistuslaitteiston toiminta(4iSUIHKUP_5) 5 osp
      • Materiaalitietous, ammattietiikka(4iMATERIA_5) 5 osp
      • Käyttöteknisten piirustusten lukutaito ja materiaalit(4iPIIRMAT_5) 5 osp
    • Metallituotemaalaus >
      • Maalausolosuhteet
      • Pintakäsittely ammattina >
        • Tiimityöskentely
        • Tiimityötaidot
        • suojaimet
      • Metallituotemaalauksen perustehtävät (Winha 3iSUOJ_6)
      • Ruiskumaalaustekniikoiden harjoittelu(Winha 3iRUISKU_8)
      • Työergonomia ruiskumaalauksessa ja maalauskohteiden asettelu(Winha 3iERGO_6)
      • Korkeapaineruiskun käyttö >
        • Ruiskun huoltaminen
      • lukea standardien mukaisia pintakäsittelyjärjestelmämerkintöjä
    • Korroosionestomaalaus >
      • Laadunvalvonta
    • Jauhemaalaus >
      • Varastointi
      • Jauhemaalauslaitteiston huolto
    • Ruiskumaalaustyöt
    • Pohjustustyöt >
      • Korroosiovaurion hionta ajoneuvomaalauksessa
    • Kuviomaalaustyöt >
      • Erikoismaalauksen alkeet
      • Kynäruiskun huolto
      • True Flames-tekniikka
    • Varastointi
    • TOP
  • Blogit
    • I17TP blogit
  • Aikuiskoulutuksen lähipäivät
  • Vierema 12.-13.1.2017
  • Vieremä 2. - 3.2.2017
  • Vieremä 23.-24.3.2017
  • 20.-21.4.vierema
  • 4.5.2017 Vieremä
  • EAT 9.2.2018
  • InfoTV
  • AT + EAT 7. - 8.2.2019
  • AT + PT lähipäivät 7. - 8.3.2019
  • AT + PT Vieremä 14.-15.3.2019
  • 11.-12.4.2019 Vieremä
  • EAT + PT lähipäivät 9 - 10.5.2019
27.1.2016 Anna Salonen

TERÄSSEOKSET


​Teräksellä tarkoitetaan rautapitoista metalliseosta, jonka hiilipitoisuus on alle 1,7%. Jos raudan seassa on hiiltä tämän raja-arvon yli puhutaan usein valuraudasta.

Raudan ja hiilen lisäksi teräksiin lisätään tyypillisimmin kromia (Cr), nikkeliä (Ni), molybdeenia (Mo), piitä (Si) ja mangaania (Mn).
​
Seosmetallit valitaan sen mukaan mihin käyttötarkoitukseen teräs tulee. Esimerkiksi suuri hiilen määrä teräksessä lisää kovuutta, mutta heikentää sitkeyttä. Kromi suojaa korrosiolta. Erilaisia terässeoksia onkin paljon, kuten on käyttökohteitakin. Teräs on teollisuuden yleisimmin  käytetty seosmetalli.
Picture
Yllä on yksi tapa luokitella teräkset. Usein näkee myös luokittelun hiilipitoisuuden mukaan, koska hiilen määrä vaikuttaa teräksen ominaisuuksiin ratkaisevasti.
Picture
​kuvakaappaus : http://www.terasrakenneyhdistys.fi/fin/terasrakenneteollisuus/teras-materiaalina/terasta-ja-rautaa/

TERÄKSEN VALMISTUS:

Linkki: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/teknologia/html/06-2.html


STANDARDIT:

Maailmanlaajuista standardoitua tapaa merkitä teräksiä ei ole toistaiseksi olemassa. Käytössä on useita hyväksyttyjä  luokittelu- ja nimitysjärjestelmiä.

Seuraavassa muutamia esimerkkejä erilaisista tavoista merkitä teräksiä.



American iron and Steel Institute AISI-terässtandardi
: Käytetään Yhdysvalloissa. Standardia ei enää ylläpidetä, mutta se on edelleen yleisesti käytössä.

Euronorm EN: 
Euroopan maiden yhteinen standardoitu järjestelmä. (Tästä vanhentuneita muotoja ovat Saksalainen DIN ja Brittiläinen BS, ranskalainen AFNOR ja Italialainen UNI ovat kuitenkin vielä yleisesti käytössä olevia merkintätapoja, joihin saattaa vielä törmätä)

JIS: Japanilainen terässtandardi on käytössä yleisesti Aasiassa ja Tyynen meren alueella.

SAE: autoteollisuudelle, ilmailulle kehitetty standardointi järjestelmä.
ASME: paineastioille ja muille vastaaville sovelluksille.
AWS: hitsauslisäaineille ja niihin liittyville materiaaleille.
ABS, Llyods, RINA, laivanrakennus

Lähde: 

​http://www.totalmateria.com/page.aspx?ID=SteelStandards&LN=FI_


​
ESIMERKKEJÄ:

AISI/SAE No. 1020:


  • Ensimmäinen numero 1 kertoo teräksen olevan hiiliterästä
  • Toinen numero 0 kertoo, että seoksessa ei ole raudan lisäksi muita seosmetalleja.
  • Kaksi viimeistä numeroa kertovat hiilen määrän teräksessä 0,20%

AISI/SAE No. 4340:

  • Kaksi ensimmäistä numeroa 43 kertovat teräksen olevan nikkeli-kromi-molybdeeni seostettua terästä.
  • Kaksi viimeistä 40 ilmoittavat taas hiilen määrän 0,40%



Kuva ja esimerkit: ​http://www.engineeringtoolbox.com/aisi-sae-steel-numbering-system-d_1449.html
Picture

EN Euronormi: Teräs voidaan määritellä  joko En-numeron tai nimen avulla:


ESIMERKKI: 
EN-nimi:  X5CrNi18-10

X tarkoittaa ruostumatonta tai muuten seosmetalleja sisältävää terästä. Seosaineiden pitoisuus on vähintään 5 %.
X jälkeen tuleva numero ilmoittaa hiilipitoisuuden. Tässä luku 5 siis tarkoittaa kuinka monta prosentin sadasosaa hiiltä on. Nyt 0,05%
Muut kirjainyhdistelmät ovat seos alkuaineiden kemiallisia merkkejä Cr = kromi
NI = nikkeli, 18-10 ovat niitä vastaavat prosenttiosuudet.

EN-numero: 1.4301

EN-lajeille on annettu teräslajinumerot seuraavin ryhmittelyin (EN10027-2):

•    1.40xx alle 2,5% nikkeliä Ni sisältäville teräslajeille, joissa ei ole molebdeeni Mo itai muuta erikoisseostusta

•    1.41xx alle 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa molybdeeniseostus, mutta ei muuta erikoisseostusta

•    1.43xx yli 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa ei ole molybdeeni- tai muuta erikoisseostusta

•    1.44xx yli 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa molybdeeniseostus, mutta ei muuta erikoisseostusta

•    1.45xx ja 1.46xx teräslajeille, joissa erikoisseostus kuten titaani, niobi tai kupari

•    1.47xx tulenkestäville teräksille, joissa alle 2.5.% nikkeliä


   1.48xx tulenkestäville teräksille, joissa yli 2.5.% nikkeliä

   
1.49xx virumisenkestävilleteräksille

Loppuosan numerot ilmoittavat hiilipitoisuuden. Tässä 01 tarkoittaa 0,01%

Lähde ja esimerkit: 

http://mobile.euro-inox.org/map/EN_number/FI_en_number.php


Alla esimerkki merkinnöistä: http://www.impomet.com/media/downloadable_files/hitsaajan_kasikirja/osio-f_vertailutaulukot.pdf


Picture
​Kannattaa lukea: ​http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/40/66e53a5/Teras_web.pdf
Tehtäviä
Powered by Create your own unique website with customizable templates.