20.10.2015
Jari Välkkynen
Jari Välkkynen
AT ja PT lähipäivät 21. - 22.10.2015
Etätehtävät(kaikille):
Pohdi blogissasi, miten tekemäsi työ kuormittaa kehoasi. Voisitko tehdä jonkin kehoa rasittavan työtehtävän eri tavoin, pystytkö käyttämään esim. nostinta tai pinoamiskärryä jossakin työvaiheessa?
1. päivä
Metallituotemaalaus, ripustelu ja työergonomia
Kouluttaja Jari Välkkynen, pintakäsittelymestari
Tutustuminen Pintakäsittelyalan ripustustapoihin ja työergonomiaan;
Jauhemaalarit, PT
Tutustukaa AT-opiskelija Mikko Laineen johdolla hänen blogiinsa Gema-jauhemaalauslaitteen toiminnasta. Pohtikaa ryhmässä, mitä ominaisuuksia laitteessa on ja kokeilkaa eri säätöjen vaikutusta lopputulokseen. Miettikää erityisesti kappaleiden ripustamista sekä taloudellisesta että ergonomisesta näkökulmasta.
Märkämaalarit, PT AT
Pohtikaa yhdessä omien työpaikkojenne maalaustilan järjestelyjä. Onko teillä oikean korkuiset maalaustelineet, minkä kappaleiden pintakäsittely tuntuu vaaralliselta tai onko tullut läheltä-piti tilanteita vastaan? Pohtikaa ryhmässä näiden tilanteiden aiheuttajia sekä miten ko. tilanteita voitasiin välttää. Kun ryhmätehtävä on valmis, jatketaan työsalin puolelle(n. klo 12.00) ja aloitetaan ripustusharjoitus monimuotoisilla kappaleilla.(Kappaleet tulee ensin pestä ja suihkupuhdistaa SA2½) Maalausharjoitus tehdään tällä kertaa polyuretaanimaalilla ja hajoitusilmaruiskulla.
2. päivä
Kouluttaja Jari Välkkynen, pintakäsittelymestari
Jauhemaalarit, PT + Mikko tutorina
Jatketaan säätöjen vaikutusen havainnointia. Maalataan koulun molemmilla jauhemaalauspistooleilla samankaltaisia osia(vanteita), joista mitataan kuivakalvonvahvuus. Dokumentoidaan kaikki säädöt ja kalvonvahvuudet eri kohdissa vanteita, jolloin voidaan todeta säätöjen vaikutuksia. Tehdään verrokkimaalaus aina käsipistoolilla, jossa ei ole säätömahdollisuutta.
Märkämaalarit, PT AT(sekä PT aloittaneet jauhemaalarit)
Ruiskutusharjoituksia alumiinikappaleisiin. Pohjustetaan ensin alumiinilevyt, joissa on pieniä lommoja. Maalataan levyt polyuretaanimaalilla hajoitusilmaruiskulla(1,6 mm suutin, RP). Ruiskutuksen jälkeen pohditaan korkeapainruiskun ja hajoitusilmaruiskun eroja. Harjoitellaan eri säätöjen vaikutusta viuhkan muotoon ja maalin pisaran koon merkitystä lopputuloksen kannalta. Mitataan kuivakalvot koko kappaleiden alueelta ja pyritään saamaan mahdollisimman tasainen pinta. Vertaillaan lopputulosta käyttöteknisen tiedotteen antamien tietojen valossa.
Pohdi blogissasi, miten tekemäsi työ kuormittaa kehoasi. Voisitko tehdä jonkin kehoa rasittavan työtehtävän eri tavoin, pystytkö käyttämään esim. nostinta tai pinoamiskärryä jossakin työvaiheessa?
1. päivä
Metallituotemaalaus, ripustelu ja työergonomia
Kouluttaja Jari Välkkynen, pintakäsittelymestari
Tutustuminen Pintakäsittelyalan ripustustapoihin ja työergonomiaan;
- mitä seikkoja maalaamossa tulisi ottaa huomioon työasentoja mietittäessä?
- Miten ripustelen kappaleet oikein?
- Milloin on oma turvallisuus on vaarassa työpaikalla, tai onko itsellä tunne vaarasta?
Jauhemaalarit, PT
Tutustukaa AT-opiskelija Mikko Laineen johdolla hänen blogiinsa Gema-jauhemaalauslaitteen toiminnasta. Pohtikaa ryhmässä, mitä ominaisuuksia laitteessa on ja kokeilkaa eri säätöjen vaikutusta lopputulokseen. Miettikää erityisesti kappaleiden ripustamista sekä taloudellisesta että ergonomisesta näkökulmasta.
Märkämaalarit, PT AT
Pohtikaa yhdessä omien työpaikkojenne maalaustilan järjestelyjä. Onko teillä oikean korkuiset maalaustelineet, minkä kappaleiden pintakäsittely tuntuu vaaralliselta tai onko tullut läheltä-piti tilanteita vastaan? Pohtikaa ryhmässä näiden tilanteiden aiheuttajia sekä miten ko. tilanteita voitasiin välttää. Kun ryhmätehtävä on valmis, jatketaan työsalin puolelle(n. klo 12.00) ja aloitetaan ripustusharjoitus monimuotoisilla kappaleilla.(Kappaleet tulee ensin pestä ja suihkupuhdistaa SA2½) Maalausharjoitus tehdään tällä kertaa polyuretaanimaalilla ja hajoitusilmaruiskulla.
2. päivä
Kouluttaja Jari Välkkynen, pintakäsittelymestari
Jauhemaalarit, PT + Mikko tutorina
Jatketaan säätöjen vaikutusen havainnointia. Maalataan koulun molemmilla jauhemaalauspistooleilla samankaltaisia osia(vanteita), joista mitataan kuivakalvonvahvuus. Dokumentoidaan kaikki säädöt ja kalvonvahvuudet eri kohdissa vanteita, jolloin voidaan todeta säätöjen vaikutuksia. Tehdään verrokkimaalaus aina käsipistoolilla, jossa ei ole säätömahdollisuutta.
Märkämaalarit, PT AT(sekä PT aloittaneet jauhemaalarit)
Ruiskutusharjoituksia alumiinikappaleisiin. Pohjustetaan ensin alumiinilevyt, joissa on pieniä lommoja. Maalataan levyt polyuretaanimaalilla hajoitusilmaruiskulla(1,6 mm suutin, RP). Ruiskutuksen jälkeen pohditaan korkeapainruiskun ja hajoitusilmaruiskun eroja. Harjoitellaan eri säätöjen vaikutusta viuhkan muotoon ja maalin pisaran koon merkitystä lopputuloksen kannalta. Mitataan kuivakalvot koko kappaleiden alueelta ja pyritään saamaan mahdollisimman tasainen pinta. Vertaillaan lopputulosta käyttöteknisen tiedotteen antamien tietojen valossa.
